Alku ottaa vastaan nuoren ikätasoisesti ja hänen tarinaansa kunnioittaen. Meille voi tulla aina, tuntuipa ongelma isolta tai pieneltä.
Tarjoamme laadukasta ja tavoitteellista nuorisopsykiatrista arviota ja hoitoa nuorille ja nuorille aikuisille. Ensikäynnillä tavataan nuorisopsykiatriaan erikoistunut lääkäri, joka tekee alkuarvioinnin ja suunnittelee nuorelle sopivan ja resurssien puitteissa mahdollisen hoitokokonaisuuden yhdessä nuoren ja perheen kanssa.
Nuoren ei tarvitse kertoa tarinaansa toistuvasti, pyrimme hahmottamaan kokonaisuuden ja hoidon tarpeen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
Haluamme auttaa nuoren pian takaisin kiinni omaan elämäänsä. Joskus yksi hoitokerta riittää – kolmesta viiteen käyntiä auttaa jo paljon. Keskimääräiset hoitojaksomme ovat kolmesta kuuteen kuukautta.
Hoitomuodot valitaan yksilöllisesti. Niitä ovat esimerkiksi psykiatrisen sairaanhoitajan tukikäynnit, perheterapeuttiset käynnit, vanhempien ohjauskäynnit, erilaiset psykoterapiat, ratsastusterapia, erityisopettajan toteuttamat koulunkäyntiarviot tai arvio ja tuki Kela-tuetun psykoterapian käynnistämiseen.
Alkuarviossa kartoitetaan yhdessä nuoren ja perheen kanssa, mikä on ajankohtainen tilanne ja mitä olisi juuri nyt tehtävissä tilanteen muuttamiseksi.
Haluamme aidosti ymmärtää nuoren oman tarinan ja kokemuksen, sekä arvioida, miten mielen oireilu vaikuttaa yleiseen toimintakykyyn, kuten ystävyys- ja perhesuhteisiin, harrastuksiin tai koulunkäyntiin.
Tavallisesti nuoren mielenterveysongelmat ovat mielen normaalia reagointia poikkeukselliseen, kasautuneeseen tai yllättävään kuormitukseen. Harvemmin on kyse vakavasta mielenterveyden häiriöstä. Mitään sellaista asiaa ei ole, mitä ei voitaisi hoidolla helpottaa.
Jo ensikäynnillä nuorelle luodaan alustava hoitosuositus. Tarvittaessa erikoislääkärin vastaanotolla jatketaan kartoitusta vielä muutamia kertoja.
Nuoren tilanteesta riippuen alkukartoituksen jälkeen hänet ohjataan psykiatrisen sairaanhoitajan tavoitteellisille ja määrämittaisille hoitokäynneille. Perheelle saatetaan suositella perheterapeuttisia tukikäyntejä tai vanhemmille tukea vanhemmuuteen. Psykologin tutkimuksia voidaan hyödyntää diagnostiikan ja hoitosuunnitelman tarkentamiseksi. Jos herää epäily neuropsykiatrisista erityispiirteistä, voidaan nuori ohjata neuropsykologin tutkimuksiin.
Kun tilanne on vakautunut, nuori voidaan ohjata lyhytterapiaan (10-20 kertaa) tai tarvittaessa pidempiaikaiseen psykoterapeuttiseen hoitoon, mahdollisesti KELA:n tukemana.
Aktiivisen hoitovaiheen jälkeen lupaamme pysyä taustatukena. Yhteyttä voi ottaa aina, jos tulee hetkellisiä tai pidempiä aikoja, jolloin apuamme tarvitaan uudelleen.
Potilastietojärjestelmämme on A-luokan tietojärjestelmän vaatimukset täyttävä järjestelmä, jolle on tehty ulkoinen tietoturva-auditointi. Auditoinnissa saatu sertifikaatti on voimassa määräajan, joten auditointi toistetaan tasaisin väliajoin.
Istutaan alas, rauhoitetaan tilanne ja kartoitetaan nuoren tarina yhdessä perheen kanssa. Nuorisopsykiatri antaa alustavan arvionsa siitä, miten tilannetta olisi parasta lähteä purkamaan.
Valitettavasti toimistomme ei ole esteetön, kysythän tarvittaessa kotikäynnin tai etäkäynnin mahdollisuutta
Nuorelle räätälöity hoitosuunnitelma tehdään nuoren ja perheen tilanne sekä käytössä olevat resurssit huomioiden. Tavoitteena on saattaa nuori mahdollisimman nopeasti takaisin oman elämänsä piiriin tavoitteellisella ja laadukkaalla hoidolla.
Kartoitetaan onko hoito toiminut sen tavoitteiden mukaisesti. Tarvittaessa hoitosuunnitelmaan tehdään muutoksia vaihtoehtoisten hoitomuotojen ja/tai lisätutkimusten kautta. Aktiivisen hoitovaiheen jälkeen olemme nuoren tukena aina, kun sitä tarvitaan.
Sairaanhoitajan tukikäynneillä keskitytään ajankohtaisen toimintakyvyn vahvistamiseen ja voinnin helpottamiseen. Käyntien tavoitteena on rauhoittaa tilannetta ja vakauttaa nuoren oireita ja arjen hallintaa (esimerkiksi uni, ravinto, koulutyöt, palautuminen). Hoitokäyntien tavoite on auttaa nuorta ymmärtämään oireidensa syitä (psykoedukaatio) ja vahvistamaan niiden hallintaa. Käyntien tavoitteet ja pituus sovitaan lääkärin hoitosuosituksen mukaisesti yhdessä nuoren kanssa.
Perheterapeuttisten käyntien tavoitteena on tutkia, ymmärtää ja hoitaa perheensisäisen vuorovaikutuksen haasteita ja helpottaa niiden aiheuttamaa kärsimystä. Käynneillä tavataan koko perhettä räätälöidysti eri kokoonpanoilla perheen yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Perheterapeuttisille käynneille asetetaan yhdessä selkeä tavoite. Perheterapeuttiset käynnit toteutetaan jaksoina, esimerkiksi 3-5 kerran tapaamisina
Käyntien tavoitteena on tukea vanhemmuutta, auttaa vanhempia ymmärtämään nuoren oireilua ja siihen liittyviä perheen ristiriitoja sekä löytämään niihin helpotusta. Käyntien tavoitteena voi olla myös vanhemman oman jaksamisen vahvistaminen. Vanhempien ohjauskäyntien määrä ja tavoite sovitaan yksilöllisesti. Mikäli ohjauskäynnit liittyvät nuoren KELA-psykoterapiaan, siihen on mahdollista hakea Kelan tukea. Ohjauskäyntien tavoite ja kertojen määrät sovitaan yksilöllisesti.
Nuorisopsykiatrisen alkuarvioinnin jälkeen erityisopettaja voi kartoittaa kouluun, opiskeluun ja oppimiseen liittyviä ongelmia ja auttaa niiden ratkaisemisessa. Yhteistyö lääkärin, terapeutin, nuoren, oman koulun ja perheen kanssa selkiyttää näkökulmia ja yhteisiä tavoitteita. Työ voi olla myös perinteistä opettajan ja oppilaan välistä työtä, opiskelutekniikoiden tutkimista tai tiedon pilkkomista helpommin hahmotettaviin osiin. Aina ei ole kyse alisuoriutumisesta. Keskeinen tavoite on nuorelle sopivien tavoitteiden ja työtapojen löytäminen, mikä tukisi nuoren kasvua ja kehitystä hyvää aikuisuutta kohti.
Lyhytterapia on määrämittainen, potilaan ajankohtaiseen tarpeeseen kohdennettu ja räätälöity psykoterapian muoto, jossa on selkeä rakenne ja yhdessä potilaan kanssa määritellyt tavoitteet. Lyhytpsykoterapian kesto ja tavoitteet sovitaan yhdessä potilaan kanssa. Yleensä psykoterapian kesto on 10–20 käyntiä.
Psykoterapia on mielenterveysoireiden vaikuttava hoitomuoto, jonka tavoitteena on lisätä itsetuntemusta ja kykyä omien ongelmien ratkaisuun. Psykoterapialla hoidetaan kärsimystä tuottavia psyykkisiä oireita ja kuormitusta psykologisilla menetelmillä. Psykoterapiassa kärsimystä tuottavista asioista keskustellaan, niiden syitä ja seurauksia pyritään tunnistamaan sekä muuttamaan toimintaa, joka on psyykkisen kärsimyksen taustalla.
Ratsastusterapia on ratsastusterapeutin ja tehtävään koulutetun terapiahevosen kanssa yhdessä toteuttamaa tavoitteellista kuntoutusta. Terapian soveltuvuus arvioidaan aina yksilöllisesti. Ratsastusterapian kesto vaihtelee fokusoiduista lyhytterapioista pidempiin jaksoihin, joka arvioidaan asetettujen tavoitteiden mukaan.
Toimintakyvyn tutkimuksessa arvioidaan asiakkaan iänmukaisia kehityksen ja toimintakyvyn osa-alueita, taitoja ja valmiuksia, jotka vaikuttavat osallistumiseen arjessa. Arvioinnissa huomioidaan asiakkaan yksilöllinen elämäntilanne ja saadaan esiin vahvuudet ja osaaminen.
Toimintaterapeutti arvioi toimintakykyä käyttämällä normitettuja testejä ja havainnoimalla asiakkaan toimintaa. Lisäksi toimintaterapeutti haastattelee asiakasta ja lähiaikuisia. Tarvittaessa arviointi voidaan toteuttaa myös asiakkaan luonnollisessa ympäristössä.
Toimintakyvyn tutkimukseen tullaan lääkärin lähetteellä. Syitä tutkimukseen tulolle voivat olla esimerkiksi:
Muutokset asiakkaan toimintakyvyssä
Diagnostiikan tueksi
Kommunikaation vaikeudet ja puhumattomuus
Tunne- ja itsesäätelyn haasteet
Aistitiedon säätelyn ja jäsentymisen pulmat
Kehitykselliset neuropsykiatriset haasteet
Hoito- ja kuntoutussuunnitelman tueksi
HUOM! Tiesithän, että vuonna 2024 kotitalousvähennyksen saa myös kotona annetusta toimintaterapiasta
