Käsitteistö

Nuorisopsykiatria

Psykiatria on lääketieteen erikoisala, joka tutkii ja hoitaa mielenterveyden häiriöitä. Nuorisopsykiatrit ovat lääkäreitä, jotka ovat erikoistuneet nuoruusiässä tyypillisten mielenterveyden häiriöiden tunnistamiseen ja hoitoon.

Nuorisolääkäri

Nuorisolääkärin työ sisältää terveyden edistämistä sekä sairauksien tunnistamista ja hoitoa nuorten, heidän perheidensä ja verkostojensa kanssa eri lääketieteen aloilla ja kaikilla terveydenhuollon tasoilla. Nuorisolääkärin erityisosaamiseen kuuluu nuoruusikäisten kasvun ja kehityksen, terveydentilan, sekä psyykkisten ja fyysisten vaivojen tutkimus ja hoito. Nuorten mielenterveyden häiriöt, kouluvaikeudet ja käytöshäiriöt, seksuaali- ja päihdeongelmat kuuluvat nuorisolääkärin toimialaan (Lähde: Lääkäriliitto). Nuorisopsykiatriakeskus Alku Oy:ssa nuorisolääkäri työskentelee osana nuorisopsykiatrista moniammatillista tiimiä ja tarvittaessa saa välitöntä konsultaatioapua nuorisopsykiatrian erikoislääkäriltä.

Erikoislääkäri

Lääkäri, joka suorittaa erikoislääkärin tutkinnon lääketieteen lisensiaatin eli lääkärin peruskoulutuksen jälkeen. Erikoistumisvaihe kestää noin 6 vuotta.

Psykoterapeutti

Psykoterapeutti on mielenterveyden ammattilainen (peruskoulutukseltaan psykiatri, psykologi tai sairaanhoitaja), jolla on vähintään kahden vuoden työkokemus omalta alaltaan ja joka on suorittanut omakohtaisen psykoterapian ja osa-aikaisia psykoterapeuttikoulutukseen vaadittavia lisäopintoja noin neljän vuoden ajan.

Psykologi

Psykologit ovat ammattilaisia, jotka ovat suorittaneet yliopistossa psykolgian maisterin tutkinnon. Tieteenalana psykologia tutkii ihmisen ajattelua, käyttäytymistä ja toimitaa suhteessa toisiin ihmisiin ja ympäristöön.

Psykiatrinen sairaanhoitaja

Psykiatriset sairaanhoitajat ovat sairaanhoitajiksi valmistuneita ammattilaisia, jotka ovat opinnoissaan erikoistuneet psykiatriseen hoitotyöhön. Psykiatriset sairaanhoitajat antavattukea ja keskusteluapua mielenterveyden häiriöistä kärsiville potilaille.

Integratiivinen psykoterapia

Integratiivisessa psykoterapiassa yhdistetään teoriaa ja menetelmiä useasta eri psykoterapiasuuntauksesta. Tavoitteena on työskentelytapa, joka huomioi asiakkaiden yksilölliset hoidolliset tarpeet mahdollisimman hyvin. Tähän pyritään painottamalla eri psykoterapiamuodoille yhteisiä, muutosta tutkitusti tuottavia tekijöitä, kuten hyvää yhteistyösuhdetta asiakkaan ja terapeutin välillä. Tarpeen mukaan lähestymistapaa täydennetään asiakkaan hoitoon soveltuvalla kokonaisuudella eri psykoterapiasuuntausten teoreettisista hahmotustavoista ja tekniikoista. Työskentelyn tavoitteena on asiakkaan psyykkisen hyvinvoinnin lisääntyminen ja toimintakyvyn parantuminen, sekä asiakkaan elämässä toistuvien oireiden ja ongelmien poistuminen, lieventyminen tai uudenlaisen suhteen muodostuminen ongelmallisiksi koettuihin asioihin.

Kognitiivisanalyyttinen psykoterapia (KAT)

Psykoterapiasuuntaus, joka on alunperin lyhytkestoiseksi kehitetty, joustava ja ajallisesti rajattu, integratiivinen psykoterapiamenetelmä. Se hyödyntää psykodynaamisen suuntauksen ymmärrystä yksilön kehittymisestä vuorovaikutuksessa muiden kanssa ja soveltaa kognitiivisia menetelmiä erilaisten toimintatapojen kuvaamisessa ja ymmärtämisessä. Sen tavoitteena on potilaan psyykkisten oireiden ja ongelmien helpottuminen lisääntyneen itseymmärryksen ja vaihtoehtojen huomaamisen sekä uusien, joustavampien toiminta-tapojen kehittymisen myötä.

Mindfulness

Hyväksyvällä tietoisella läsnäololla (mindfulness) tarkoitetaan sitä, että ihminen on läsnä nykyhetkessä ja suuntaa tarkkaavaisuutensa käsillä olevaan hetkeen. Kyse on sekä tarkkaavaisuuden tietoisesta kohdistamisesta että myötätuntoisesta suhtautumistavasta siihen, mitä hän havaitsee (esimerkiksi tapahtumat tai tunteet). Mindfulness on buddhalaisesta traditiosta ja meditaatiosta peräisin oleva lähestymistapa ja on osa monia psykoterapioita. Psykoterapiassa tietoinen läsnäolo mielletään asennoitumiseksi ja taidoksi, ei uskonnoksi tai varsinaiseksi meditaatioksi.

Hyväksyvän tietoisen läsnäolon taitojen harjoittelua voi sisältyä lähes minkä tahansa psykologisen ongelman hoitoon, jos tällaisesta lähestymistapa on asiakkaalle mahdollinen. Tietoisen läsnäolon menetelmää on sovellettu esimerkiksi toistuvan masennuksen, ahdistuksen, pakko-oireiden, epävakaan persoonallisuuden, traumojen ja tarkkaavaisuushäiriön hoidossa.

Mindfulness-pohjainen kognitiivinen terapia (MBCT)

Masennuksen uusiutumisen ehkäisemiseksi on kehitetty mindfulness-pohjainen kognitiivinen terapia (engl. Mindfulness-Based Cognitive Therapy for Depression eli MBCT), jossa yhdistyy länsimainen tiedonprosessoinnin teoria ja itämainen zen-mietiskelyn perinne.

Kognitiivisen mallin mukaisesti MBCT:ssä opetetaan tunnistamaan masennukselle altistavia mielensisältöjä ja prosessointitapoja. Mindfulness-harjoittelu mahdollistaa tietoisen ja sallivan etäännyttämisen avulla uudenlaisen suhteen mielen kokemuksiin, mikä auttaa riittävän ajoissa tunnistamaan masennuksen uusiutumiselle altistavat lievätkin surullisuuden tunteet ja estää niiden syvenemisen depressioksi.

Kognitiivinen psykoterapia

Kognitiivinen psykoterapia on tavoitteellista, yhteistyössä tapahtuvaa toimintaa, jossa pyritään kognitiivisen psykoterapian teoriataustasta lähtöisin käsitteellistämään henkilön oireiden syntymekanismia ja oireilua ylläpitäviä tekijöitä. Keskiössä ovat elämänkokemusten lisäksi ajatusten, uskomusten ja tunteiden yhteydet käyttäytymiseen. Myös käyttäytymisen muuttamista pidetään tärkeänä.

Hypnoterapia

Hypnoterapia on terapeuttinen menetelmä, joka hyödyntää hypnoosia ja mielikuvatekniikoita lääketieteellisten tai psykologisten sairauksien tai ongelmien hoidossa. Hypnoosia voidaan käyttää osana psykoterapiasuuntausta tai erillisenä hypnoterapiana. Kognitiivisessa hypnoterapiassa taustateoriana ovat kognitiivisen psykoterapian teoriat, ja käytetyt menetelmät ovat sekä kognitiivisen terapian että hypnoterapian. Hypnoterapiaa voidaan käyttää erityisesti tunnetason kokemuksien työstämiseen.

Dialektinen käyttäytymisterapia (DKT)

DKT on yhdysvaltalaisen psykologian professori Marsha Linehanin kehittämä tunne-elämän epävakauden ja itsetuhoisuuden hoitoon kohdennettu taitopainotteinen terapiamuoto, jonka keskeinen tavoite on asiakkaan tunnesäätelytaitojen vahvistaminen. Se pyrkii löytämään tasapainon oman tarinan hyväksymisen ja käyttäytymisen muuttamisen välillä. Teoreettisen perustan muodostavat kognitiivinen käyttäytymisterapia ja tietoinen läsnäolo (mindfulness) dialektisen filosofian yhdistäessä näitä viitekehyksiä. DKT:sta siitä on kehitetty oma sovelluksensa nuorten hoitoon.

Erityisopettaja

Erityisopettajan työhön kuuluu varsinaisen opetustyön lisäksi moniammatillista yhteistyötä, kehittämistä, suunnittelua ja koordinointia. Erityisopetus tutkii, työstää ja tukee eri ikäisiä oppijoita erilaisten oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvien vaikeuksien kanssa. Yleisiä syitä oppimisen pulmille ovat oppimisvaikeudet, kehityshäiriöt, somaattiset sairaudet, sosioemotionaaliset, neuropsykiatriset ja psykososiaaliset sekä monimuotoiset pulmat elämänhallinnassa.

Erityispedagogiikan kantavana arvona on pyrkimys tasavertaisuuteen. Tavoitteena on hyvinvoiva, oman polkunsa löytänyt ihminen, joka pystyy kehittämään itseään edelleen.