Milloin nuori tarvitsee apua?

Nuoruusikäinen järkeilee kuten aikuinen, mutta tunne-elämän ja identiteetin kehitys on vielä kesken. Joskus vanhemman on vaikea pysyä perässä, kun nuoren persoonallisuus tuntuu muuttuvan kuin yhdessä yössä. Tunteet ailahtelevat, tunteiden tunnistaminen taantuu ja käytös voi muuttua yllättäväksi. Vaikka nuori pyrkii riuhtomaan itseään irti vanhemmistaan, yksikään nuori ei voi kasvaa turvallisesti ilman aikuisen tukea.

Nuoret tulevat usein nähdyksi liian yksiulotteisesti, vaikka voiman ja voimattomuuden tasapainoilu on nuoruuden ydinasioita. Nuori kaipaa aikuiselta uskallusta puuttua, kysyä ja tavoittaa. Vanhempi ei voi olla nuoren kaveri, sen sijaan nuori kaipaa huoltajaltaan jämäkkyyttä, johdonmukaisuutta ja rohkeutta asettaa rajat.

Joskus raja normaalin teini-ikäisen kipuilun ja mielenterveysongelman välillä voi olla hyvinkin häilyvä. Siksi rohkaisemme aina ottamaan yhteyttä ammattilaiseen, jos tuntuu siltä, että oman perheen voimavarat eivät riitä. Joskus jo muutama hoitokerta voi auttaa.

Mistä asioista sitten pitäisi erityisesti huolestua?

  • Pitkäkestoiset mielialavaihtelut, masentuneisuus, ahdistuneisuus, paniikkikohtaukset
  • Itsensä vahingoittaminen tai itsetuhoinen ajattelu
  • Pitkäkestoiset univaikeudet
  • Syömisen vaikeudet ja laihtuminen
  • Sosiaaliset pelot, perfektionismi, vaativuus, itsekriittisyys, epärealistiset säännöt, ahmiminen, oksentaminen, pakonomaisuus tai välinpitämättömyys itsestä huolehtimisessa.
  • Alisuorittaminen, keskittymisvaikeudet, jatkuva myöhästely
  • Jatkuva aggressiivisuus, karkailut kotoa
  • Päihteiden säännöllinen käyttö
  • Toistuvat tapaturmat, liiallinen riskinotto (esim. päihtyneenä ajaminen, toistuva ilkivalta).
  • Pitkittyneet koulupoissaolot, jatkuva sairastelu, koulukiusaaminen/koulukiusatuksi tuleminen, eristäytyminen, jatkuva lintsailu, toistuvat epäonnistumiset
  • Välinpitämättömyys ongelmien aiheuttamisesta toisille