Laura Suomalainen on nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, lääketieteen tohtori ja psykoterapeutti, joka uskoo, että nuorten oikea-aikaiseen mielenterveyden hoitoon tulee panostaa. Nuorisopsykiatriakeskus Alku tarjoaa palvelua nuorten ja nuorten aikuisten psyykkisten oireiden ja häiriöiden arvioon ja hoitoon erikoislääkärijohtoisesti.
“Nuorisopsykiatria on melko tuore lääketieteen erikoisala – aiemmin se oli lastenpsykiatrian tai psykiatrian erikoislääkäreiden lisäkoulutus. Itsekin erikoistuin aluksi lastentauteihin. Kun sattuma vei minut reppulääkäriksi nuorisopsykiatriselle suljetulle osastolle, koin olevani oikeassa paikassa. Huomasin, että oikeanlaisella kohtaamisella on hoidossa suuri merkitys, Suomalainen kuvailee.”
Suomalainen oivalsi nopeasti, että hänen henkilökohtaiset ominaisuutensa tulevat parhaiten käyttöön nuorisopsykiatrialla. Häntä inspiroi nuoren valtava toipumis- ja uusiutumispotentiaali.
Arvostan nuoruuden ennakkoluulottomuutta, dynaamisuutta ja oivaltavuutta. Kohtaamisissa tärkeintä ovat nuoren aito kunnioitus ja herkkyys kuulla mitä nuori todella haluaa sanoa.
Suomalainen on työskennellyt urallaan julkisella sektorilla nuorisopsykiatrisessa erikoissairaanhoidossa vuosien ajan ylilääkärinä ja tehnyt tutkimusta mm. Jokelan ja Kauhajoen kouluampumisille altistumisen vaikutuksista nuoruusikäisiin. Lisäksi hän on toiminut konsultoivana nuorisopsykiatrina sukupuoli-identiteettiään pohtiville nuorille, useassa lastensuojelulaitoksessa, Diakonissalaitoksen etsivän nuorisotyön yksikössä Vamoksessa, sekä Helsingin Poliisissa osana moniammatillista yksikköä, jossa arvioitiin rikoksilla oireilevien nuorten hoidon ja tuen tarvetta.
Erikoislääkäritasoista nuorten mielenterveyden hoitoa
Suomalainen on työssään nähnyt, kuinka pirstaloituneet nuorten mielenterveyspalvelut Suomessa ovat. Nuoret ovat palvelujärjestelmässä usein väliinputoajia ja matalan kynnyksen palvelut ovat todelliseen tarpeeseen nähden riittämättömiä.
“Pahimmillaan nuori siirtyy asiantuntijalta toiselle ja joutuu kertomaan tarinaansa yhä uudelleen ja uudelleen. Toistuvien arviointien jälkeen nuoren varsinainen hoito saattaa jäädä riittämättömäksi. Hoitamattomana mielenterveyden häiriöt voivat vahvistaa nuoren kokemusta siitä, että on vääränlainen tai ei-autettavissa”
Suomalainen halusi perustaa yksikön, jossa oikea-aikainen hoito ja hoidon riittävä seuranta ovat mahdollisia. Keskuksessa kokeneet erikoislääkärit haluttiin etulinjaan, jotta nuoren mahdolliset mielenterveyden häiriöt pystytään tunnistamaan mahdollisimman varhain ja niihin tarjota tutkittuun näyttöön perustuvaa hoitoa, joka on nuoren ajankohtaisiin tarpeisiin ja kykyihin räätälöityä.
Hoidon on oltava nuoren ajankohtaiseen toimintakykyyn ja oireisiin soviteltua ja tavoitteellista. Aina esimerkiksi psykoterapeuttinen työskentely ei ole oikea-aikaista. Tavoitteenamme on saattaa nuori takaisin kiinni tavalliseen elämäänsä. Hoidossa tuetaan ajatusta siitä, että riittävällä tuella ja kannustamisella omat siivet saadaan jälleen kantaviksi.
2021 perustettu nuorisopsykiatrikeskus Alku hoitaa nuoria ja nuoria aikuisia. Kaikki alkulaiset ovat kokeneita mielenterveyden ammattilaisia, joilla on pitkä ja monipuolinen kokemus mielenterveyden häiriöiden arvioinnista sekä hoidosta. Jokaiselle nuorelle räätälöidään juuri hänen tarpeisiinsa soveltuva kokonaisuus – perheen resurssit huomioiden.
“Tavoitteemme on, että jo ensikäynnillä kokeneet erikoislääkärimme tekevät alustavan hoitosuosituksen ja arvion. Pitkiin hoitojaksoihin ei suinkaan aina ole tarvetta. Joskus jo yhdestä kolmeen hoitokertaa riittää. Keskimääräinen hoitojakso on kolmesta kuuteen kuukautta”, Suomalainen tiivistää.
Nuoren ei tarvitse pärjätä yksin
Suomalainen on itsekin äiti ja ymmärtää, että lapsen hätään liittyy usein valtavaa huolta, hämmennystä ja syyllisyyttä. Hän rohkaisee vanhempia puhumaan lastensa kanssa niistäkin asioista, jotka itselle voivat tuntua vaikeilta. Pääsääntöisesti nuori on helpottunut, jos hankalat asiat otetaan oikein ajoitetusti ja tuomitsematta kotona puheeksi.
Ahdistuksen ei pitäisi olla sen enempää tabu kuin vaikka streptokokki-infektion. Vanhemman olisi huolestuessaan tärkeä todeta, että tarvitset nyt apua.
Nuoren kunnioitus ja kohtaaminen ikätasoisesti on tärkeää – oli tilanne mikä tahansa.
“Nuoren hoitoon on tärkeää ottaa mukaan koko perhe. Usein nuorella esiintyy oireilua, jonka juurisyyt löytyvät perheen tilanteesta: hän voi kokea esimerkiksi olevansa eronneiden vanhempiensa riitojen välissä tai niihin syypää. Myös vanhemman tai sisaruksen mielenterveysoireet, päihdeongelmat tai taloushuolet saattavat olla merkittäviä taustatekijöitä”, Suomalainen kuvailee.
Usein nuori toivoo voivansa tulla yksin vastaanotolle.
“Yleensä taustalla on häpeää, syyllisyyttä tai pelkoa siitä, että nuoren ongelmat kuormittavat vanhempia. Sekä nuorelle että perheelle on tärkeää selventää, että nuoren tehtävä ei ole koskaan pärjätä yksin. Nuoret tarvitsevat perheensä turvaa ja lopulta nuori on yleensä helpottunut vanhempiensa osallisuudesta. Etenkin itsetuhoisuuden kohdalla on tärkeää luoda koko perheelle turvallinen struktuuri jo ensimmäisestä käyntikerrasta lähtien: kaikilla on tehtävä ja tietoisuus siitä, miten tässä edetään”
Suomalainen toivoo, että nuoruusiän mielenterveyteen liittyvistä asioista puhuttaisiin avoimemmin ja kipukohtia ei turhaan väisteltäisi.
“Nuoruus on ikävaihe, jolloin psyykkinen, fyysinen ja sosiaalinen identiteetti muotoutuvat kiivasta tahtia. On siksi ymmärrettävää, että lievä mielenterveyden oireilu on nuoruudessa tavallista. Jos tähän vaiheeseen liittyy ylimääräistä kuormitusta, eikä vakavampaa psyykkistä oireilua tunnisteta ja hoideta, voi sillä olla hyvinkin pitkäaikaiset vaikutukset. On jokaisen nuoren oikeus saada apua juuri silloin, kun sitä tarvitaan. Yksikään yhteydenotto ei ole turha”
