Lapsen tai nuoren itsetuhoisuus on aina asia, jota pitää pohtia ammattilaisen kanssa. Itsetuhoiset ajatukset eivät kuulu nuoren tavanomaiseen kehitykseen. Apua on tärkeää hakea rohkeasti, vaikka se tuntuisikin vaikealta. Vanhempien on hyvä olla itsetuhoisuuden arvioinnissa mukana jo varhaisessa vaiheessa. Kun kipu tulee jaetuksi heti, on ennuste toipumisestakin parempi.

Nuorelle on kerrottava, että apua haetaan yhdessä. Nuori usein vastustelee vanhempien läsnäoloa, vaikka lähes aina vanhempi tuo nuorelle turvaa. On muistettava, että vastustelun taustalla on usein pelko vanhemman reaktioista tai tarve suojella vanhempaa.

Nuoren itsetuhoisuuteen tulee aina reagoida

Nuoren itsetuhoiset puheet tulisi ottaa hätähuutona ja merkkinä siitä, että nuori ei pärjää vaikeitten tunteittensa kanssa. Nuoren itsetuhoiset ajatukset viestittävät neuvottomuutta, keinottomuutta ja toivottomuutta. Itsetuhoiset ajatukset voivat olla ohimeneviä ja liittyä elämän vaikeisiin tilanteisiin, kuten pettymyksiin, menetyksiin ja suruun.

Itsetuhoiset ajatukset nuorilla ja nuorilla aikuisilla ovat melko yleisiä. Jatkuvina ja itsepintaisina itsetuhoiset ajatukset liittyvät mielenterveyden häiriöihin. Itsemurhariskiä nostavat erityisesti masennusoireet, psykoottiset oireet, sekä tunne-elämän epävakauteen liittyvät oireet.

Nuoren itsetuhoisuuden hoito

Päivystyksellisesti hoitoon tulisi hakeutua aina, jos nuori ei kykene hillitsemään itsetuhoisia yllykkeitään, halu kuolla on pysyvä, nuorella on tehty suunnitelma itsemurhan toteuttamiseksi ja tekovälineitä on saatavilla.

Itsetuhoisuutta tulee arvioida mahdollisimman rauhallisessa vuorovaikutustilanteessa. Itsetuhoajatuksista tulee kysyä suoraan ja avoimesti nuorelta itseltään ja kaikkiin viittauksiin itsemurhasta tulee suhtautua vakavasti. Perheen mukaan ottaminen itsetuhoisuuden arvioon ja hoitoon parantaa ennustetta. Nuoren itsetuhoisuutta voidaan hoitaa onnistuneesti.